Lauri Nurmi on intohimoinen ja yltiöpäinen toimittaja, jolla on jatkuvasti monta rautaa tulessa.

Uutta tietoa politiikan puheenaiheeksi

Helsingin toimituksen tulisielu Lauri Nurmi kaivaa uutisjutuissaan esiin pinnanalaisia virtauksia ja kovaa faktaa, joka hänen mielestään kuuluu kaikille.

Lännen Median politiikantoimittaja Lauri Nurmi ei tyydy ihan vähään. Hän tahtoo päästä päätöksentekoa koskevan tiedon juurille jo ennen kuin siitä on kuullut edes koko hallitus. Tuoreena kasvona Helsingissä Nurmi kertoo urakoineensa yli sata lounasta, kahvittelua ja illanistujaista rakentaakseen luottamussuhteita ja tehdäkseen itseään tykö. Vaivannäkö on palkittu uutisvoittoina, jotka vähemmällä olisivat jääneet saamatta.

Lauri Nurmesta huomaa hetkessä, että hänessä on sisäsyntyistä intohimoa ja motivaatiota työtään kohtaan. Vastaavaa paloa ei aivan joka päivä näe. Nurmi on parissa vuodessa kasvanut yhdeksi tunnetuimmista toimittajista pääkaupungin vallan linnakkeissa.

Nurmi ei ole niitä toimittajia, jotka tyytyvät purkamaan jokaisen juttunsa muistiinpanovihkon sitaateista. Hänelle on luontaista koota tiedon rippeitä useista eri lähteistä, yhdistellä niitä ja hakea omaa näkökulmaa. Joskus rohkeus aiheuttaa kritiikkiryöpyn. Ilmeisimmän otsikon taakse kurottamiseen on kuitenkin syynsä.

Maakuntalehtien lukijat ovat tottuneet saamaan perusuutisia nopeasti ja luotettavasti STT:ltä. Lännen Median ei kannata tehdä ihan samaa kuin useimpia lehtiä palveleva kansallinen uutistoimisto, vaan roolina on tuottaa omia uutisia ja mennä syvemmälle. Nurmen tähtäimessä onkin yleensä omaperäinen juttu, joka ei leviä muissa medioissa. Suomeksi sanottuna häntä himottaa skuuppi.

– Oma ammatillinen kunnianhimoni ulottuu ihan niihin varhaisiin keskusteluihin, joita orastavista päätöksistä on vireillä. Mottoni on, että ihmisillä on oikeus tietää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa minkälaisia päätöksiä on valmisteilla, Nurmi paljastaa.

Valmisteilla olevat asiat vaikuttavat pitkän kaavan kautta jossain vaiheessa tavallisen ihmisen arkeen. Tästä Nurmi antaa konkreettisen esimerkin:

– Esimerkiksi minulla on pieniä lapsia. Jos poliitikot valmistelevat päivähoitoon muutoksia ylätasolla, ne näkyvät jonain päivänä tavallisen ihmisen lompakossa.


Tiedon etsiminen on kovaa työtä

Se, miten ennenkuulumattomia tietoja kaivetaan, on kovan työn ja tutkimisen takana.

Valtakunnallisessa päätöksenteossa on mukana monia eri tahoja, joilla tiedon rippeitä saattaa olla. Karkeasti ottaen näitä ovat hallitus, ministerit, heidän avustajansa, laaja joukko kansanedustajia ja asiantuntijoita. Politiikan toimittajalla voi olla lähteenään korkea-arvoisia virkamiehiä ja etujärjestöjen edustajia, jotka osallistuvat esimerkiksi palkkaratkaisujen ja lainsäädännön muutosten valmisteluun. Hyvä esimerkki Nurmea kiinnostavasta päätöksenteosta on vaikka työlain muuttaminen.

Oman haasteensa tuottaa toimittajan perustehtävä, tietojen tarkistaminen – ja uudelleen tarkistaminen. Miten keskeneräisistä asioista kirjoitettaessa uutisesta saadaan mahdollisimman luotettava?

Nurmi vastaa, että olemalla perusteellinen ja kriittinen.

– Käytännössä ei ole yhtä syväkurkkua, joka vuotaisi toimittajille kerralla koko asian. Useimmiten skuupin anatomia on se, että monia pieniä tiedonmurusia yhdistelemällä saattaa tajuta tietynlaisten asioiden olevan valmisteilla, Nurmi selittää.

– Kun on jonkinlainen vihi jostakin mahdollisesta tiedosta, aletaan kysellä eri tahoilta. Lähteitä on aina oltava useampi kuin yksi. Niiden on myös oltava toisistaan riippumattomia. Nimettömiin lähteisiin on sallittua vedota ainoastaan viimeisenä keinona. Silloin kun yhteiskunnallisesti oleellista tietoa ei muuten saataisi julkaistuksi.

– Jossain vaiheessa joku puhelimen toisessa päässä, kahvilla tai lounaalla saattaa sanoa, että olet oikeilla jäljillä. Se on minulle ”bingo”. Kaikista vaikeinta on se tiedonmurusten yhdisteleminen bingoksi, Nurmi kertoo.

Lauri Nurmi päättäjiä tenttaamassa: puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ja puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg vastaamassa Lännen Median kysymyksiin.


Luottamuksen eteen on tehtävä paljon

Kun Nurmi aloitti Lännen Median Helsingin toimituksessa kolme vuotta sitten, hänen täytyi tehdä itsensä tykö luottamuksen tähden.

– Täytyy käydä lounailla ja kiertää tilaisuuksissa esittäytymässä kaikille. Täytyy olla avoin, kertoa mitä on tekemässä ja pitää yhteyttä säännöllisesti. Tätä työtä tehdään omalla persoonalla, Nurmi selventää.

– Ihmiset luottavat siihen, että kun olet aiemmin saanut skuupin ja sinulle on sellainen luotettu, niin siitä se jatkuu. Ensimmäiset luottamukset ja skuupit ovat kuitenkin vaikeimpia saada. Sen jälkeen helpottaa.

Luottamusta eri tahoihin luodaan samoin kuin kehen tahansa kanssaihmiseen. Soitellaan, kysytään kuulumisia ja jutellaan yhteisistä mielenkiinnon kohteista. Sovituista pelisäännöistä on pidettävä kiinni, mutta harkintavaltaa ei saa koskaan luovuttaa ulkopuoliselle.

– Vanha viisaus pätee. Jos käydään puhelimessa 30 minuutin keskustelu, niin kiinnostavin asia on viimeisen kolmen minuutin aikana. Lopuksi ennen kuin lopetellaan, taho kertoo jotain, mikä olisi uusi tieto. Molemmat tietävät, milloin se on annettu. Kaikkein luottamuksellisimmat asiat kuitenkin hoidetaan kasvotusten kahden kesken, Nurmi paljastaa.

Jo lapsuudesta hyvät eväät alalle

Kun Helsingissä syntynyt, mutta Keravalla koulunsa käynyt Nurmi oli vielä lapsi, hän vietti kesät mökillä isoäitinsä kanssa. Siellä isoäiti, lukion äidinkielen lehtori, pisti Nurmen kirjoittamaan joka ilta kesäpäiväkirjaa.

– Lisäksi vaikka talvilomalla kun mentiin isoäidin luo Kuopioon, piti ottaa kouluaineita mukaan ja niistä piti keskustella. Hän opetti minulle varmaan satoja tai tuhansia tunteja äidinkieltä ja lauserakenteita muun äidinkielen opetuksen päälle, Nurmi muistelee.

Journalismi tuli tutuksi ihan elämän alkutaipaleilta asti.

– Meille tuli kotiin aina kaksi lehteä: paikallinen ja valtakunnallinen. Lehtiä luettiin yhdessä, ja jutuista keskusteltiin niin omien vanhempien kuin isovanhempienkin kanssa. Juristivanhempani opettivat paljon myös loogista päättelykykyä ja yhteiskunnallista argumentointia, Nurmi kertoo.

Nurmi meni parikymppisenä alueelliseen sanomalehteen Keski-Uusimaahan töihin harjoitteluun ja pääsi kesätoimittajaksikin. Samana syksynä Nurmi aloitti poliittisen historian opinnot Helsingin yliopistossa.

– Työ meinasi viedä mennessään. Menin töihin paikalliseen sanomalehteen, vaikka opiskelut olivat kesken. Silloin vanhempani sanoivat, että Suomessa on vino pino toimittajia, joilla ei ole papereita. Sinähän et jätä kesken. Ja valmistuinkin maisteriksi, Nurmi kehaisee.

Sanomalehdessä Nurmi sai kirjoittaa laajoja juttuja ja pääkirjoituksiakin. Välillä hän oli urheilutoimituksen esimies.

Lopulta hän päätyi Aamulehteen politiikan- ja talouden toimittajaksi noin kolme vuotta sitten.

– Silloin (Aamulehden vastaava päätoimittaja) Jouko Jokinen sanoi, että saat aloittaa puhtaalta pöydältä ja näyttää mihin pystyt. Samoin Lännen Median päätoimittaja Matti Posio on antanut vastuuta ja luottamusta. Ei tuloksia voi syntyä, jollei päätoimittaja luota siihen, että tuo kaveri osuu oikeaan. Siinä on iso vastuu, Nurmi pohtii vakavana.

Nurmella on varaporttina opettajuus. Hän on koulutukseltaan myös historian opettaja.

– Olen opettanut eri jaksoissa pari vuotta lukiossa historiaa ja yhteiskuntaoppia. Käyn myös kansanopistossa luennoimassa 1900-luvun historiasta, Nurmi mainitsee.

Lännen Median leivissä Nurmi on viihtynyt hyvin. Aina voi kuitenkin parantaa.

– Tahtoisin avata lukijoille enemmän päätösten ja skuuppien merkitystä. Analyysejä, jatkotausta-analyysejä ja enemmän pitkiä reportaaseja, että mitä tästä seuraa. Kirjoitan näitä kyllä, mutta pitäisi pystyä tekemään enemmän, Nurmi miettii.

Toimittajan työstä vauhdikkaana tunnetulla miehellä on selkeä kuva:

– Tämä on jalkatyötä. Ei ole menestystä, joka tapahtuisi maagisesti. Samalla tavalla kuin hiihtäjän täytyy treenata, maratoonarin juosta ja mennä mäkeä maitohapoille asti tuhat kertaa, samoin toimittajan pitää nollasta aloittaa ja kehittyä.

Teksti ja kuva: Nea Alanen


Kansainvälinen tilanne vetää presidentin ilmeen vakavaksi? Lauri Nurmi saa presidentti Sauli Niinistöltä korkean tason taustoja Kultarannan nurmikolla.


FAKTA:

Miten Lännen Media luo
uutta tietoa kyselyiden avulla?

Lännen Median toteuttamat uutiselliset kyselyselvitykset ovat tuottaneet monta kovaa uutista. Kyselyt ovat luotettavasti toteutettuina erinomainen tapa kerätä ja tuottaa uutta tietoa politiikan virtauksista. Esimerkiksi lähettämällä kysymyslomake kaikille yhden puolueen päättäjille saadaan tarkka käsitys siitä, kenestä voi tulla puolueen puheenjohtaja. Kysely on kuitenkin toteutettava niin, ettei väärinkäytösten mahdollisuutta jää.

Lauri Nurmen mukaan uutisia politiikan suunnasta ei voida julkaista yhden päättäjän mielipiteen pohjalta. Tieto ei ole tällöin luotettavaa. Usein totuus täytyy selvittää toteuttamalla kattava kysely. Silloin on oltava sinnikäs. Ei riitä, että tavoittaa vastaamaan vaikka kymmenen puolueen piirijärjestöjen puheenjohtajista, jos heitä on esimerkiksi 15. On vielä jatkettava ennen kuin uutisen voi julkaista.

Puolueen puheenjohtajan valitsee yleensä usean sadan ihmisen joukko. Silloin pitäisi saada vähintään muutama sata ilmaisemaan kantansa. Näin voidaan perustellusti uutisoida, että jollakin puolueen jäsenellä on niin laaja kannatus, että hänellä olisi mahdollisuus nousta puolueen puheenjohtajaksi.

Oikean vastaajajoukon tavoittaminen on kova urakka, sillä yhteystiedot on koottava käsityönä julkisista lähteistä. Muutaman viikon kovan työn, soittelun ja selvittelyn jälkeen voi olla vaikka 250 hengen vastaajajoukko. Kun riittävän iso osuus kaikista on tavoitettu, on mahdollista uutisoida, kunhan vastausprosentti ja kattavuus kerrotaan avoimesti lukijan arvioitavaksi.

Lännen Median kyselyt tehdään sertifioidulla työkalulla, joka mahdollistaa aineiston varman ja luottamuksellisen käsittelyn.

Esimerkiksi alkuvuodesta Lännen Media hankki sdp:n puoluekokousedustajien sähköpostiosoitteet ja lähetti 498 edustajalle henkilökohtaisen vastauslinkin. Vastaukset kerättiin 23.12.-5.1. Kyselyn avasi 430 puoluekokousedustajaa, joista 69,1 prosenttia (297) osallistui kyselyyn. 500 puoluekokousedustajan keskuudessa kokonaisvastausprosentti oli 59,5.

Tulosten luotettavuuden takaamiseksi LM-kyselyissä ei käytetä niin sanottuja avoimia linkkejä, joita jaettaisiin vastaajille ryhmänä. Henkilökohtaisten vastauslinkkien vastaukset tallentuvat osaksi aineistoa anonyymeina. Luotettavuuden takaa se, että jokainen vastaaja saa omaan sähköpostiinsa henkilökohtaisen vastauslinkin, joka toimii vain kerran.

Lännen Media käyttää Webropol-kyselyohjelmaa, jota hyödyntää luottamuksellisten kyselytutkimuksien toteuttamisessa esimerkiksi Helsingin yliopisto.