Kirjoittajat pureutuivat aikamme ilmiöihin Minna Canth -sarjassa

Harva suomalainen on yhtä ajankohtainen kuin 1800-luvun loppupuolen sääty-yhteiskunnassa vaikuttanut Minna Canth. Hänet tunnetaan kirjailijan työnsä ohella suomalaisen tasa-arvoajattelun äitinä.

Minna Canth -puheenvuorojen sarja johdatteli kirjailijan syntymän 175-vuotisjuhlaan tavalla, joka jäi monelle mieleen. Lännen Media tuotti kirjoitussarjan yhteistyössä Minna Canth -seuran kanssa.

Julkaisimme kymmenenä peräkkäisenä viikonvaihteena sarjan nimekkäiden kirjoittajien puheenvuoroja nykyajan polttavista ilmiöistä. Aiheet vaihtelivat sukupuolten tasa-arvosta hyvinvointiyhteiskuntaan ja suvaitsevaisuudesta perheväkivaltaan.

Kirjoitussarjan innoittajana toimi kirjailija, liikenainen ja monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Canth (1844-1897), jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta.

Kaari Utrion puheenvuoro luettavissa täältä

Kirjailija Kaari Utrio perusteli avauspuheenvuorossaan, miksi Minna Canth on Suomen historian merkittävin nainen. Toinen kirjailija Sirpa Kähkönen pohti, mitä Minna sanoisi köyhyysloukussa oleville tytökke ja naisille. Tuomas Enbuske vertasi Minna Canthia oman aikamme PMMP-yhtyeeseen, ja ohjaaja Sirkku Peltola kertoi omasta suhteestaan Canthin teoksiin ja niiden käsittelyyn teatterin keinoin. Peltola muistutti, että Canthilla nainen ei olekaan vain pyhimys ja kärsijä.

Kansainvälistä perspektiiviä kirjoitussarjaan toivat suurlähettiläs Laura Torvinen Mosambikista (Afrikan maa kaipaa tyttöjen koulutukselle ja saniteetille vastaavaa puolestapuhujaa) ja kirjallisuudentutkija Maïmouna Jagne-Soreau (ranskalaisten pitäisi tutustua Alvar Aallon lisäksi myös suomalaiseen feministiin).

Juha Hurme totesi, että Canth vain yksinkertaisesti kirjoitti paremmin kuin yksikään aikansa mieskirjailija. Siihen kaartiin lukeutuisi myös kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi. Psykiatri Hannu Lauerma nosti esiin, että Canthin teosten hahmoista Kauppa-Lopo on keskellämme joka päivä: naisten osuus perheväkivallan tekijöistä on yllättävän suuri.

Vastikään Minna Canth -palkinnolla muistettu Kaarina Hazard päätti sarjan pisteliäällä kirjoituksella, jossa hän pohdiskeli Canthille pystytettyjä kolmea patsasta (Tampere, Jyväskylä ja Kuopio) sekä naisten patsaita ylipäätään. ”Jos Canth nyt eläisi, kuka häntä jaksaisi, kun kaikki olisi hänessä edelleen kiusallista: Translaki kunniaan! Ruskeat tytöt eduskuntaan! Kirkko, siunaa homot! #metoo! Näitä hän huutelisi, tuo kaikkien suvakkihuorien kantaäiti, onko hänen aivan pakko työntää nokkansa joka asiaan, Hazard päätti.

Kaarina Hazardin puheenvuoro luettavissa täältä